Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteisillä maksuilla on enimmäismaksurajat. Kunta voi päättää ottaa käyttöön niitä pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta. Se ei kuitenkaan saa periä palveluista niiden tuotantokustannuksia suurempia maksuja. Asiakasmaksuista säädetään asiakasmaksulaissa ja asetuksessa.
Julkisen terveydenhuolloin maksuja ovat mm. terveyskeskusmaksu, päivystys- ja poliklinikkakäynti, päiväkirurginen toimenpide, sairaalan hoitopäivämaksu (lyhyt- tai pitkäaikainen), hammashoito, käyttämättä tai peruuttamatta jäänyt vastaanottokäynti. ulkisten terveyspalveluiden maksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto (683 €). Sen täyttymisen jälkeen asiakasmaksuja ei enää peritä maksukaton piiriin kuuluvista palveluista lukuunottamatta sairaalahoitomaksua (lyhytaikainen), joka peritään alennettuna 22,50 €/pvä.
Sosiaalihuollon maksuja ovat säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon maksu, kotihoidon tukipalvelujenmaksut, kuten ateriapalvelu, turvapuhelinmaksu, pyykkipalvelu ja saunapalvelu. Lisäksi siihen kuuluvat omaishoitajan vapaan maksu, pitkäaikaisen palveluasumisen maksu, tilapäinen asumispalvelunmaksu, päivähoitomaksu ja tilapäisen ja pitkäaikaisen perhehoidon maksu.
Kela eli Kansaneläkelaitos korvaa
Kela-kyydeistä terveydenhuoltoon, kuntoutukseen ja synnytykseen suuntautuvista matkoista osan. Matka korvataan lähimmän mahdollisen hoitopaikan ja halvimman matkustustavan mukaan. Kela-kyytien omavastuu on yhdensuuntaiselta matkalta 25 euroa. Kela-kyytien vuotuinen omavastuukatto on 300 euroa kalenterivuodessa. Matkakattoa kartuttavat myös omavastuuosuutta alemmat maksut.
KELA korvaa lääkkeistä osan. Kaikkien yli 18 -vuotiaiden maksama lääkkeiden alkuomavastuu on 50 euroa kalenterivuodessa. Tämän jälkeen lääkkeillä on kolme korvausluokkaa: peruskorvaus 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 % (mutta 4,5 € omavastuu/per lääke) lääkkeen hinnasta. Alkuomavastuu ja osuus korvattavista reseptivalmisteista kerryttää lääkkeiden maksukattoa ns. lääkekattoa (605,13 € vuonna 2018). Kela seuraa lääkeostoja ja ilmoittaa katon täyttymisestä. Lääkekaton täytyttyä maksetaan korvattavista valmisteista kalenterivuoden loppuun 2,50 euron omavastuu.
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon muoto tilanteessa, jossa tulot ja varat ei riitä välttämättömiin menoihin, kuten asumiseen, ruokaan, terveydenhoitoon ja vaatteisiin. Toimeentulotuessa on kolme osaa: Kelasta haettava perustoimeentulotuki ja sosiaalitoimesta haettava täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Kelan perustoimeentulotuki tulee hakea ensin ja hakemus voidaan siirtää sosiaalitoimeen asiakkaan pyynnöstä.
Pikavippi = Pikalaina tai pikaluotto on yleensä vakuudeton kulutusluotto, jota haetaan usein netissä ja luotonantajana on muu kuin perinteinen pankki. Pikavipin korko on tavallisesti pankkilainaa huomattavasti korkeampi.
Perintä = Perinnällä tarkoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on saada velallinen maksamaan erääntynyt velka. Perinnän voi hoitaa joko velkoja itse tai tämän toimeksiannolla perintätoimisto. Perinnän voidaan katsoa alkavan ensimmäisestä maksumuistutuksesta, joka lähetetään aikaisintaan 14 päivän kuluttua eräpäivästä. Mikäli vapaaehtoinen perintä (yleensä kaksi maksumuistutusta ja yksi maksuvaatimus) ei tuota tulosta, velka siirretään oikeudelliseen perintään (tuomioistuin antaa maksutuomion) ja ulosottoon.
Ulosotto = Erääntynyttä velkaa voidaan periä ulosottoteitse. Ulosmittaus tehdään suoja-osuuden ylittävistä tuloista (palkka, eläke) ja omaisuudesta. Ennen ulosottoa velkojan on haettava tuomioistuomisesta maksutuomio eli ulosottoperuste. Velkaa voidaan periä ulosotossa määräajan, joka on 15-20 vuotta. Osa veloista, kuten terveyskeskusmaksut ja sosiaalitoimen asiakasmaksut ovat ulosmitattavissa suoraan ilman tuomioistuimen päätöstä. Nämä velat vanhentuvat yleensä jo viiden vuoden määräajassa.